Eevan tarina

Noin kuusi kuukautta kaksosteni syntymän jälkeen huomasin alusvaatteideni olevan aina märkiä. En tiennyt, mistä oli kyse, ja olin liian häpeissäni kertoakseni kenellekään. Sitten tilanne paheni, ja aloin välttää käyntejä ystävieni luona, koska pelkäsin "vahinkoja". Sen sijaan aloin vaatia ystäviäni tulemaan aina meille, jotta sain pysyä lähellä omaa kylpyhuonettani ja vaihtovaatteet olivat käden ulottuvilla. He saattoivat luulla, etten pitänyt heidän kokkauksistaan!

Mutta silloin perheeni alkoi havahtua tilanteeseen. Käytin vanua ja kuukautissuojia virtsan imeyttämiseen, mutta mikään ei estänyt pissan hajua. Huomasin jopa vältteleväni aviomiestäni ja tarkkailin aina alusvaatteitani ja ärähtelin lapsilleni.

Tunsin itseni ahdistuneeksi, mutta sitten paras ystäväni Erika pyysi käymään luonaan ja päätin mennä. Myös hän oli synnyttänyt jokin aika sitten, joten meillä oli paljon puhuttavaa. Jutellessamme minulta meni kulaus teetä väärään kurkkuun ja sai minut yskimään. Suureksi järkytyksekseni Erikan sohvaan tuli kauhea tahra!

Olin niin nolona, että melkein itkin. Mutta Erika oli aivan loistava. Sama juttu ilmeni hänellä synnytyksen jälkeen. Hän sanoi, että ilmiö ei ole lainkaan harvinainen raskauteen ja synnytykseen liittyvien muutosten yhteydessä. Hän kertoi minulle lantionpohjan lihasharjoituksista ja erityissuojista. Lopulta tunsin viikkojen kärsimyksen jälkeen, kuinka mieleni keveni. Vaivani ei ole parantunut, mutta jatkan lihasharjoituksia. Ja kun nyt katson vauvojani, tajuan, että satunnainen virtsankarkailu on pieni hinta suuresta ilosta.