Pakkoinkontinenssi on tahatonta virtsankarkailua, johon liittyy tai jota edeltää kiireellinen tarve virtsata. Se voi johtaa pienimääräisiin ja usein tapahtuviin virtsankarkailuihin tai virtsarakon täydelliseen tyhjentymiseen.
Esimerkkejä riskeistä ovat suurentunut eturauhanen, diureetit tai virtsatietulehdus, mutta syytä ei useinkaan voida tunnistaa. Ihmiset saattavat virtsata tavanomaista 4–8 kerran päivittäistä virtsaamistiheyttä useammin – mukaan lukien kerran tai useamman kerran yöllä (nocturia). Joissakin tapauksissa virtsarakon harjoitukset voivat auttaa ihmisiä virtsaamaan harvemmin ja välttämään yöllä virtsaamista.
Sekamuotoinen inkontinenssi
Sekamuotoinen inkontinenssi on yhdistelmä ponnistus- ja pakkoinkontinenssia. Siihen liittyy usein esiintyvää virtsaamistarvetta, joskus virtsainkontinenssia jos henkilö ei ehdi vessaan ajoissa sekä virtsankarkailua fyysisen toiminnan aikana. Fyysinen aktiivisuus, yskä tai aivastelu ovat tunnusomaisia laukaisimia.
Ylitäyttyneen virtsarakon aiheuttama tahaton virtsankarkailu
Virtsarakon tyhjentämisen vaikeudet voivat johtua virtsaputken tukkeutumisesta tai jos virtsarakko on liian heikko supistumaan eikä tyhjenny kokonaan. Kun virtsarakko täyttyy virtsalla, se lopulta ylittää kapasiteettinsa. Tämä liiallinen ylittyminen voi johtaa tahattomaan virtsankarkailuun (tunnetaan myös nimellä ylivuotoinkontinenssi) sekä muihin alempien virtsateiden oireisiin, kuten tunne, että virtsarakko ei ole täysin tyhjennetty. Oireita ovat myös vaikeudet aloittaa virtsaaminen, keskeytyvä tai heikko virtsan virtaus, tiheä virtsaamistarve ja usein tapahtuva yöllä virtsaaminen.
Jos virtsaputki on puristuksessa suurentuneen eturauhasen tai laskeuman vuoksi, voi esiintyä virtsarakon tyhjennysvaikeuksia. Tämä voi myös johtua heikosta virtsarakon lihaksesta, joka ilmenee esimerkiksi virtsarakon hallintaan liittyvien hermostovaurioiden vuoksi. Muita riskejä voivat olla diabetes, multippeliskleroosi tai selkärangan vamma. Tietyt lääkkeet voivat myös aiheuttaa sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat virtsarakon lihasten toimintaan.
Virtsaumpi (virtsan kertyminen virtsarakkoon) on hoidettava, koska virtsarakkoon muodostuva virtsan paine voi aiheuttaa sen, että virtsa palaa virtsaputkeen ja siirtyy munuaisia kohti. Jäännösvirtsa voi myös aiheuttaa virtsatietulehduksen. Jos virtsaumpea epäillään, ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.