Tietoa dementiasta

Dementian merkkien ymmärtäminen

Jos joku sinulle läheinen vanhenee, hänelle saattaa ilmaantua muistiongelmia. Tai hän saattaa hämmentyä helposti. Tai hän ei pysty suoriutumaan askareista, jotka hän suoritti aiemmin helposti. Nämä voivat olla merkkejä alkavasta dementiasta, joka on yleinen sairaus myöhemmällä iällä. On tärkeää pitää tämä mielessä ja hankkia mahdollisimman paljon tietoa läheisen tilasta. Kun ymmärrät, mitä läheisesi joutuu kohtaamaan päivittäin, osaat auttaa häntä mahdollisimman hyvin. Löydät lisätietoa dementiasta alta kumppaniltamme Dementia Forumilta

Mitä dementia on?

”Dementia” on geneerinen termi useille eri oireille, jotka aiheutuvat aivojen vaurioitumisesta. Dementia voi ilmetä eri tavoin, riippuen siitä, mihin aivojen osaan se vaikuttaa. Yleensä henkilön muisti ja kyky suunnitella sekä toteuttaa arkiaskareita heikentyvät. 
 
Dementia vaikuttaa haitallisesti myös muihin niin sanottuihin kognitiivisiin kykyihin, kuten kielellisiin kykyihin sekä ajan- ja paikantajuun. Taudinkuvaan kuuluvat myös huolestuneisuus, masennus ja käyttäytymisen muuttuminen. Oireiden takia dementikkojen on hankalaa suoriutua elämästä ilman läheistensä tukea.
 
Termi ”dementia” kuvaa oiresarjaa, johon kuuluvat muistin menettäminen, mielialamuutokset ja kommunikointi- sekä päättelykyvyn vaikeudet. Dementiaa on monia eri tyyppejä. Yleisimpiä ovat Alzheimerin tauti ja vaskulaarinen dementia.

Dementian eri tyypit

Monet dementiat ovat eteneviä, mikä tarkoittaa, että oireet alkavat hitaasti ja pahenevat vähitellen. Jos läheiselläsi on muistiongelmia tai muita ajattelukyvyn muutoksia, älä jätä niitä huomiotta. Käykää pian lääkärillä selvittämässä syy. Ammattihenkilö voi havaita hoidettavissa olevan tilan. Ja vaikka oireet viittaisivatkin dementiaan, aikaisen diagnoosin avulla henkilö voi hyötyä mahdollisimman paljon saatavilla olevista hoidoista. Hän saa myös mahdollisuuden osallistua vapaaehtoisena kliinisiin tutkimuksiin. Lisäksi hän saa aikaa suunnitella tulevaisuutta.

Sairaudet

Dementia ei ole vain yksi sairaus. Se on geneerinen termi useille eri oireille, jotka voivat aiheutua eri sairauksista ja erityyppisistä vaurioista. Olemme päättäneet keskittyä viiteen yleisimpään dementiamuotoon, vaikka kuvaammekin lyhyesti myös joitakin muita muotoja.  
 
Alzheimerin tauti – Tauti tekee kommunikoinnista yhä vaikeampaa. Aikainen diagnoosi on tärkeä.
 
Vaskulaarinen dementia – Vaskulaarinen dementia kehittyy yleensä suuren ja pienen aivohalvauksen jälkeen joko suurin tai pienin askelin. 
 
Frontotemporaalinen dementia – Frontotemporaalinen dementia on yksi primaarisista degeneratiivisista dementiasairauksista.
 
Huntingtonin tauti – Huntingtonin tauti on erittäin harvinainen: arvion mukaan viisi 100 000 henkilöstä sairastaa tätä tautia. 
 
Lewyn kappale -dementia – 2–20 prosentin dementiatapauksista arvioidaan olevan Lewyn kappale -dementiaa.
 
Sekamuotoinen dementia – Kyseessä on sekamuotoinen dementia, kun esiintyy useamman kuin yhden dementiatyypin oireita samanaikaisesti. 
 
Sekundaariset dementiasairaudet – Sekundaarisiin dementiasairauksiin kuuluu noin 80 sairautta ja vauriota, esim. aivokasvaimet, alkoholin väärinkäyttö ja eri puutokset.
 
Parkinsonin tauti – Parkinsonin tauti aiheutuu dopamiiniksi kutsutun keskushermoston välittäjäaineen puutoksesta. Kaikista dementiatapauksista 1,2–3 prosenttia on Parkinsonin tautia.

Dementian kanssa eläminen

Dementiasairausdiagnoosin saaminen voi olla melkoinen järkytys sinulle ja sukulaisillesi, ja oletkin luultavasti jo käynyt läpi useita tunnetiloja diagnoosin jälkeen. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei elämä ole silti vielä ohi. Elämä on mahdollisuuksia ja haasteita, jopa vaikeissa tilanteissa. 
 
Lue lisää täältä: dementiaforum.org.