Virtsatieinfektio ja inkontinenssi
Tiesitkö, että jos sinulla on virtsankarkailua, myös virtsatieinfektioriskisi on suurempi? Tähän on useita eri syitä, mutta hyvä asia on, että voit myös tehdä paljon ehkäistäksesi infektion.
Mitä virtsatieinfektio tarkoittaa?
Virtsatieinfektio aiheutuu siitä, kun haitalliset bakteerit kulkeutuvat virtsateihin ja saavat aikaan infektion. Useimmissa tapauksissa alemmat virtsatiet valtaavat bakteerit ovat kotoisin omasta kehosta.
VTI:tä aiheuttavia bakteereita on monia erilaisia, mutta yleisin tyyppi on E. Coli, joka normaalistikin elää suolistossa. Bakteeri voi infektoida virtsatiet, jos virtsaputkeen joutuu ulostetta. Joskus aiheuttajina ovat kuitenkin myös muut bakteerit.
Mitkä ovat virtsarakon infektion yleisimmät oireet?
- Kipu tai polttelu virtsatessa
- Tiheä virtsaaminen ja jatkuva virtsaamistarve
- Pienet virtsamäärät kerrallaan
- Verivirtsaisuus
- Tumma, samea tai voimakkaan hajuinen virtsa
- Kylmän tunne, johon ei yleensä liity kuumetta
- Äkillinen inkontinenssi
Miten alempien ja ylempien virtsateiden infektiot eroavat toisistaan?
Alempien virtsateiden infektio on yleisin VTI-tyyppi. Siinä bakteerit infektoivat virtsaputken ja virtsarakon. Erittäin virulentit eli elinvoimaiset kannat voivat hoitamattomina levitä ylös virtsanjohtimiin ja munuaisiin. Tuloksena on ylempien virtsateiden infektio. Oireet muuttuvat huomattavasti pahemmiksi. Voi esiintyä esim. selkäkipua, pahoinvointia ja kuumetta. Kyseinen munuaisinfektio on vakava tila ja voi mahdollisesti vaurioittaa munuaisia tai aiheuttaa jopa munuaisten vajaatoimintaa. Hoitamattomana se voi myös johtaa urosepsikseen, jossa infektio kulkeutuu verenkiertoon. Kyseinen tila vaatii tehohoitoa.
Ovatko oireet aina samanlaiset?
Joillakin ikäihmisillä, joiden immuunivaste on heikko tai jotka kärsivät diabeteksesta, oireet voivat olla hyvin epäselviä ja näennäisesti tautiin liittymättömiä. Näitä oireita voivat olla yleinen heikkous, sekavuus, pahoinvointi, huimaus, äkillinen inkontinenssi tai inkontinenssin vaikeusasteen lisääntyminen. On tärkeää tietää, mikä näiden henkilöiden kohdalla on normaalia ja tunnistaa mahdolliset tilan muutokset. Näin saadaan nopeasti diagnoosi ja oikea hoito.
Sairaudet, joita voi erehtyä luulemaan VTI:ksi
Myös ”hyviksi” bakteereiksi kutsuttu oireeton bakteriuria virtsateissä on harmiton tila, jota ei tule hoitaa antibiooteilla. Nämä bakteerit eivät aiheuta oireita, poikkeuksena pahanhajuinen virtsa joillakin henkilöillä. Tämä tarkoittaa, että positiivinen liuska (nitriitti ja/tai leukosyytit) ei todista, että henkilöllä olisi VTI, jos muita oireita ei ole.
Myös nestehukka voi muuttaa virtsan tummaksi, sameaksi ja pahanhajuiseksi. Muista siis riittävä nesteidensaanti.
Kenellä on sairastumisriski?
VTI:hin voi sairastua kuka vain minkä ikäisenä tahansa, mutta tietyillä ryhmillä on suurempi riski.
Naisten suurempi VTI-riski johtuu pääasiassa naisen anatomiasta. Virtsaputki on lyhyempi kuin miehillä ja sijaitsee lähellä peräaukkoa, josta bakteereita voi kulkeutua virtsateihin. Lisäksi naisten estrogeenihormonitaso laskee iän myötä. Tämä voi aiheuttaa virtsateiden seinämien ohenemista ja kuivumista. Myös suojaava limakalvo muuttuu vähemmän happamaksi, mikä heikentää sen kykyä suojata infektioilta. Tästä syystä VTI:n ehkäisyyn suositellaan estrogeenihormonihoitoa.
Muita riskiryhmiä ovat esimerkiksi ikäihmiset, diabeteksesta kärsivät, kestokatetria käyttävät, hoivakotien asukkaat ja potilaat.
Myös kykenemättömyys tyhjentää virtsarakkoa kokonaan voi lisätä VTI-riskiä, sillä bakteerit voivat kasvaa jäljelle jääneessä virtsassa. Jäännösvirtsan syitä ovat mm. ummetus, suurentuneen eturauhasen tai laskeuman aiheuttama virtauksen tukkeutuminen, selkäydinvamma ja hermovaurio, joka häiritsee virtsateiden normaalia toimintaa.
Liittyykö virtsatieinfektio jotenkin inkontinenssiin?
Virtsankarkailua voi esiintyä kaikenikäisillä, mutta se yleistyy iän myötä ja liittyy muihin sairauksiin. Siksi ei ole lainkaan epätavallista, että virtsankarkailusta kärsivillä on myös muita vaivoja, joiden takia VTI-riski on suurempi. Joitakin esimerkkejä ovat kyvyttömyys tyhjentää virtsarakko kokonaan, heikentynyt immuunipuolustus sekä krooniset sairaudet. Myös ulosteinkontinenssi lisää VTI-riskiä.
Miten VTI:n saamista voi ehkäistä?
Tärkein ehkäisykeino on intiimialueen pitäminen puhtaana ja terveenä, jolloin se kykenee suojaamaan itseään infektioita vastaan. Huuhdo myös bakteerit pois juomalla riittävästi! Muista myös tyhjentää virtsarakko kokonaan, sillä bakteerit voivat elää jäljelle jääneessä virtsassa.
Muutama vinkki VTI:n välttämiseen:
- Hyvä hygienia on helpoin tapa ehkäistä VTI:tä
- Pyyhi vessassa käydessäsi edestä taaksepäin välttääksesi suolistobakteerien siirtymisen virtsateihin
- Poista likainen inkontinenssituote edestä taaksepäin
- Älä pese herkkää intiimialuetta liikaa äläkä käytä voimakasta saippuaa – näin vältyt aiheuttamasta alueelle epätasapainoa ja ärsytystä
- Käytä herkän ihon puhdistamiseen TENA Pesuvoidetta ja suojaksi TENA Suojavoidetta
- Kuivaa iho vaihtaessasi hygieniatuotetta, sillä bakteerit kasvavat paremmin kosteilla alueilla
- Muista riittävä nesteidensaanti
- Jos virtsarakon tyhjentäminen kokonaan on vaikeaa, muista istua kunnolla, nojaten hieman eteenpäin ja jalat leväten lattialla tai jalkatuen päällä. Voit myös nousta seisomaan ja istuutua aina uudelleen muutaman kerran saadaksesi viimeiset tipat ulos
- Käytä laadukkaita, hengittäviä, kuivapintaisia TENA-inkontinenssituotteita
- VTI:n ehkäisyyn suositellaan usein emättimen estrogeenihoitoa
