Käytämme tällä sivustolla evästeitä. · Mitä ovat evästeet? Hyväksyn

Miten ulosteen pidätyskyvyttömyyttä hallitaan ja ehkäistään?

Mitä ulosteinkontinenssi tarkoittaa? Oireet ja seuraukset

Ulosteen pidätyskyvyttömyys, jota kutsutaan myös ulosteinkontinenssiksi tai ulosteen karkailuksi, voi olla siitä kärsivälle hyvin rankka kokemus, jolla voi olla sosiaalisia ja psykologisia vaikutuksia. Ulosteen pidätyskyvyttömyyteen on monia syitä, ja aiheuttajina voivat olla useat tekijät. Pohtimalla, milloin ja miten sitä esiintyy, aiheuttajia voidaan karsia ja saada laadittua tehokas ehkäisy- ja hallintasuunnitelma.
 
Miksi sitä esiintyy?
Ulosteinkontinenssin syynä on usein taustalla oleva sairaus tai tila, joka aiheuttaa ripulia, ummetusta tai peräaukon avautumista ja sulkeutumista ohjaavan lihaksen heikkenemistä. Se on liitetty myös pitkäaikaissairauksiin, kuten diabetekseen, multippeliskleroosiin ja dementiaan. Myös kognitiiviset häiriöt ovat riskitekijä, koska niiden takia henkilöllä voi olla vaikeuksia muistaa, miten WC:hen mennään, tai tunnistaa tarve käydä WC:ssä.
 
Sosiaalisten ja hygieniaongelmien tunnistaminen
Ongelmien havaitseminen jo varhain mahdollistaa nopean intervention. Ulostamistapa on erittäin yksityinen asia, josta monien on vaikea keskustella. Asukkaiden kohtaamat ulosteinkontinenssiin liittyvät sosiaaliset ja hygieniaongelmat ovat merkittäviä. Ulosteen karkailuun ja hajuun liittyvät huolet ja häpeä voivat saada asukkaan eristäytymään sosiaalisista tilanteista. 

Ulosteinkontinenssi hoito- tai palvelukotien asukkailla

Inkontinenssi voi olla siitä kärsivälle henkilölle uskomattoman ahdistava kokemus. Hän voi tuntea olonsa noloksi tai turhautuneeksi ja olla jopa vihainen itselleen. Inkontinenssi tulkitaan nimittäin usein hallinnan menettämiseksi. Koska meidät opetetaan jo pienestä pitäen tietämään ja tunnistamaan vessaanmenotarve, tällaisten tunteiden esiintyminen on täysin normaalia ja ymmärrettävää.

Parempaa elämänlaatua hoidettavalle
Oikeanlainen hoito ja hallinta voivat auttaa hoitohenkilökuntaa suunnittelemaan ajankäyttönsä paremmin, välttämään karkailevan ulosteen käsittelyä ja asukkaiden suunnittelemattomia pesuja, vähentämään pyykkimäärää ja ihon vaurioitumista.

Voidaanko ulosteen pidätyskyvyttömyyttä ehkäistä?
Ulosteinkontinenssia voidaan ehkäistä muutamalla yksinkertaisella keinolla. On tärkeää tietää, mikä aiheuttaa ulosteen pidätyskyvyttömyyttä, jotta löydetään parhaat hoitovaihtoehdot. Ruokavalion muutokset, riittävä nesteiden nauttiminen. Joitakin esimerkkejä ovat pysytteleminen fyysisesti aktiivisena sekä hyvät WC- ja ruokailutottumukset.

Nestehukka voi aiheuttaa ummetusta ja/tai virtsarakon ärsyyntymistä

  • Varmista, että asukkaat juovat riittävästi päivän aikana.
  • Kuumalla säällä tai liikunnan/fysioterapian jälkeen tulisi juoda enemmän.

Juovatko hoidettavat henkilöt riittävästi? Kun nestetasapaino on kunnossa, virtsa on väriltään vaaleankeltaista. Pieni virtsamäärä ja tumma väri voivat olla merkki siitä, ettei henkilö ole juonut riittävästi. 

Mitä suolen hallintasuunnitelma tarkoittaa?

Ulosteinkontinenssin hallintasuunnitelma on yksilöllinen suolisto-ongelmien hallinta-, hoito- ja ehkäisysuunnitelma. Suolisto-ongelmien riskien havaitsemiseksi on koottava tietoa ja tehtävä arviointi. Mitä on otettava huomioon arviointia tehtäessä:
  1. Kyky käydä WC:ssä, kognitio ja liikuntakyky
  2. Suolen toiminta ja ulosteen koostumus
  3. Ruokavalio ja juomatavat
  4. Ihonhoitotarpeet
  5. Lääkkeet, joiden sivuvaikutukset saattavat vaikuttaa suolen toimintaan
  6. Muut mahdollisesti suolen toimintaan vaikuttavat tekijät (on tärkeää saada tietää, mitä asukas pitää normaalina suolen toimintana).

Ihon eheyden ylläpitäminen voi olla haastavaa.

Hyvä ihonhoito on välttämätöntä silloin, kun vaivana on ulosteen pidätyskyvyttömyys, joka voi olla sitä kokevalle henkilölle ahdistavaa, epämukavaa ja eristää hänet sosiaalisesti.
 
Ulosteinkontinenssitapaukset voivat aiheuttaa ihon pinnan tulehtumista. Tämä puolestaan saa aikaan punoitusta, kipua ja kutinaa – joskus turvotusta ja/tai rakkuloita, kuivumista, hilseilyä tai kutinaa. Kyseinen vaurio tekee ihosta infektioalttiin.
Herkälle, ikääntyvälle iholle suunniteltu hyvä hygieniarutiini voi auttaa ehkäisemään ihoärsytystä ja infektioita. Varmista, ettei iho altistu tarpeettomasti ulosteille. Vahingon sattuessa uloste on poistettava nopeasti. Säännöllisesti noudatettuina ihonhoitorutiinit vähentävät inkontinenssin yhteydessä esiintyvää ihotulehdusta. Ihonhoitorutiineihin tulisi kuulua hellävarainen puhdistaminen sekä kosteuttavien ja tarvittaessa ihoa suojaavien voiteiden – ts. TENA Barrier Cream Suojavoiteen – käyttö.[1]
 
Käytännön vinkkejä
  • Varmista, että henkilö pääsee WC:hen tarpeen mukaan.
  • Pidä iho puhtaana ja kuivana. Puhdista aina pakarat ja jalkoväli suojaa vaihdettaessa.
  • Käytä ilman vettä puhdistavia tuotteita, ts. TENA Wash Cream Pesuvoidetta, joka puhdistaa, vahvistaa ja suojaa jopa erittäin herkkää ihoa.
  • Taputtele iho huolellisesti kuivaksi – älä hankaa.
  • Käytä inkontinenssituotteita, joiden pinta on pehmeä ja materiaali hengittävää.
  • Vältä ihon kuivumista ja kutinaa, sillä raapiminen vaurioittaa usein ihoa. Kosteuta ihoa kosteusemulsiolla.
  • Jos suojavoide on tarpeen, levitä vain ohut kerros voidetta.

Inkontinenssituotteiden tärkeys

Ulosteen karkailusta kärsiville asukkaille tulee tarjota inkontinenssituotteita, joiden avulla heidän olonsa on turvallinen ja varma. Varmista, ettei iho altistu tarpeettomasti ulosteille.
Valittaessa tuotetta ulosteinkontinenssiin on tärkeää, että tuote täyttää yksilölliset tarpeet, sopii moniin erityyppisiin toimiin ja eripituisiin käyttöaikoihin.
Tiheästä ulosteen karkailusta kärsivän henkilön inkontinenssituote on vaihdettava säännöllisesti. Tässä tapauksessa tullaan yleensä toimeen vähäisellä imukyvyllä, koska tuote vaihdetaan usein.
Ripulista kärsivä henkilö saattaa tarvita inkontinenssituotteen, joka peittää laajemman ihoalueen ja on imukykyisempi. Näin vältetään parhaiten ohivuodot.
  1. Bardsley A. (2013). Prevention and management of incontinence-associated dermatitis. Nursing Standard, 27(44), 41–46.